Ruotsinkylä-Mätäkivi-Fira: Erikoisten puiden varjossa

Hyvää Uutta Vuotta 2017. Kuntoilu on heti aloitettava tänäkin vuonna. Tänään (1.1.2017) lenkkikohteeksi valitsin Ruotsinkylän Metsäntutkimuslaitoksen alueen, jonka virallinen P-paikka on Maisalantien varrella  Ruotsinkylä-Mätäkivi-Fira. Kartalta suunnittelin lenkkiä, jonka pituudeksi tulisi n. 7km myötäpäivään kiertäen, mutta lopputulos oli aivan toinen. Ainoastaan Paratiisinmäen puulajipuistossa on opastus, mutta sinne löytäminen oli vaikeaa ja lisäksi alueen kartat eivät ollet pohjois-eteläsuunnassa, joten oli alku oli hankalaa ja olin aivan hukassa. No kolmen vartin päästä matka alkoi sujua. Reitillä ei ole opastusta, mutta jälleen runsas kerran ja hyvälaatuinen polkuverkosto. Suunnistuksessa auttaa kun jakaa alueen kolmeen osaan: 1) Tuusulanmoottoritie länsipuoli ja Maisalantien eteläpuolinen osa 2) Mätäkiven mäki (moottoritie itä ja Korson tie  eteläosa ja 3) moottoritie itäpuoli ja Korsontien pohjoispuoli.

Ruotsinkylä METLAn lähtö ja myös tämän päivän starttipaikka

 Sitten menoksi. Oheisesta kartasta näkyy, että alun haparanoinnin jälkeen suoraviivaista etenemistä. Asiaa helpottaa, että olen suunnistanut alueella iltarasteilla lukuisia kertoja, viime kesänäkin kolme kertaa.

Ruotsikylä METLA- Mätäkivi-Pirunkorpi-Fira ja Lehtikuusenmäen alue

Ensimmäinen alue eli Paratiisimäen puulajipuisto on tosi viehättävä, esitellen lukuisia puulajeja. Aleella ei raaski kävellä kovaa. Jos ei ole kiirettä niin alueen polkuverkosto kannattaa käydä läpi. Oikeasta takakulmasta sitten pääsee aleelta ulos ja se johdattaa Ruotsinkylätielle lähelle Luhtariihentietä. Tuusulantien alitus ja nousu Mätäkiven mäelle. Alue on hienoa mäntykangasmetsää ja nousuakin tulee mukavasti. Pirunkorven puolle siirryin läheltä Tuusula-Vantaa rajaa. Pirunkorvessa on hienot risteilevät polkuverkostot. Se on suosittua koiraihmisten aluetta, niinkuin tänäänkin. Pirunkorvesta kohtuullisen suoraan Firan hiekkamonttujen reunalle. Soranottoalue ja samalla Tuusulan seudun vedenottamo kierrettiin itä-eteläpuolelta. Sieltä oli luontainen yhteys Fira-alueen tieverkostoon ja edelleen Tuusulantien alitukseen. Sitten olikin tuttu reitti Riihikallion eteläpuolisen metsäntutkimuslaitoksen metsätiestöön ja takasin lähtöpisteeseen. Sportstracker näytti, että 12,5 km lenkki oli tullut kierrettyä ja aikaa kulunut lähes kolme tuntia. Jälleen kerran on hieno paikka kuntoilla.

Kuriilien lehtikuusia: eivät olekaan hassumman näköisiä näin talvellakaan

Näiden uhkeiden mäntyjen laji jäi arvoitukseksi, mutta ihailin pitkään.

Tämä puu oli eksynyt tai karannut neliöstään

Helppokulkuinen alue, jossa on laadukkaat polut ja metsätiet. Helppo liikkua, ei korkeuseroja, oikeastaan vain Mätäkivenmäki on kivuttava. Opastus on vaatimaton tai ei lainkaan, mutta pahaa eksymisen vaaraa ei ole, sillä suunnassapysymisessä auringon lisäksi auttaa lentokenttä-melu ja moottoritien humina. Lenkin pituudelle ei kannata asettaa tiukkoja rajoja, yllätyksiä suunnissa aina tulee. Lähtöpisteessä on nuotiopaikka.