Kiljavanummi - Sääksjärven kierros: Jääkauden Urilla

Vuoden viimeisen päivän lenkkeilykohteeksi valitsin  Kiljavanummen, joka yksi mieluisimmistani alueista harrastaa liikuntaa monin tavoin. Tähän lenkkiin olennaisena osana liittyy Sääksjärven ja Märkiönjärven kiertäminen. Olen aikaisemmin kiertänyt vastaavan reitin neljä kertaa, joten se alkaa olla tuttu. Reittiä ei ole merkitty maastoon, vaan kierros perustuu runsaaseen latupohja- ja polkuverkostoon. Reitiltä ei voi kauas eksyä, sillä se jää Hankotien (nro 25) eteläpuolelle, Kiljavantien pohjoispuolella ja lännessä aluetta rajoittaa Lopen eli 130 ja idässä Rajamäentie (1311). Auton voi jättää useaan eri paikkaan: esimerkiksi Märkiön P-alue, Rajamäen Kehityksen majalle, Sääksjärven uimarannan, Kiljavaopiston tai, Kiljavan sairaalan P-alueelle. Itse jätin tähän viimeksi mainittuun paikkaan autoni. Lähdin kiertämään Sääksjärveä myötäpäivään, jota pidän reitin optimoinnin kannalta helpompana. Koska reittiä ei ole merkitty maastoon on hyväksyttävä, että reitti on erilainen joka kerta (kuten mulla), ja osittain käyttämäni polut ovat heiväröisiä. Radan voi kiertää kuivin jaloin CoreTex kengissä, mutta itselläni oli tällä kertaa suunnistussaapaat jalassa.

Kiljavan sairaalan P-paikalta latupohjaa pitkin kohti (n. 1 km)  Haukilampea. Alas lammen rantaan ei kannata laskeutua,  vaan oikaista hiukan ylempää, jolloin on helppo seurata ranta-mökkitonttien eteläreunoja. Siellä kulkee polku. Tavoitteena on päästä Röykän uimarannan P-alueelle, josta erkanee Lukkotie. Sen päästä lähtee upea polku, joka kulkee suppien välisillä selillä ja vie Röykän sairaalan pihalle. Nyt tuo polku oli merkitty puna-valko nauhoin. Röykän sairaala kierretään pihatietäpitkin sairaalan pohjoispuolelle. Sieltä lähtee hyväkuntoinen kärrypolku metsään kohti pohjoista.

Röykän sairaala on upea rakennus, hämärässä jopa aavemainen. Eipä voi sanoa, että se olisi keskeisellä paikalla. Kuvan ottopaikalta lähtee kärrypolku kohti pohjoista.

Kärrypolkua on käveltävä suoraan n. 1 km, jonka jälkeen vasemmalle lähtee hyväkuntoinen polku. Tuo polku tuo Geologian laitoksen  Observatorion tielle ja sen laitoksen portille. Tien yli ja siitä jatkuu polku, joka vie Sääkjärven länsipäähän. Pian polut liittyvät alueen mökkiteihin ja rannan mökit on helppo kiertää polkuja pitkin. Tavoitteena on päästä Sääksjärven leiritielle ja sitten kävellä sen itäpäähän.

Röykänharjulta laskeutuminen Observatorion tielle.

Sääksjärvi ja Lahdenpohja. Jäässä on, olisiko voinut oikaista?

Sääkjärven pohjoisrannan uraa. Tässä on liikuttu vuosisatoja.

Hankotien varren Harju-alue. Haastava ura.

Sääkjärven Leiritien itäpäässä voi valita kolme vaihtoehtoa: 1) seurata Hankotien reunaa 2) edetä hiukan itään ja etelään viettävää hyväkuntoista polkua tai 3) edetä suoraan edessä olevan Harjun selälle. Tämä kolmas vaihtoehto on ollut nyt kolme viime kerran valintana. Soraharjun selkä on yllättävän kivikkoinen ja vajaa 10 vuotta tehty metsän harvennus on lisännyt aluskasvillisuutta antaen lisähaastetta erityisesti kesällä. Mutta on upeaa kävellä kohtuullisen kapealla harjulla, allasi 20 m soraa ja vieressä Hankotie kulkee toistakymmentä metriä alempana ja eteläpuolella siintää Sääksjärvi. Seuraa harjun selkää aivan itäisempään kärkeen asti ja laskeudu alas mökkitielle. Edessäsi on Vihtilampi ja sen pohjoispuolella kulkee idyllinen polku aivan vesirajassa. 30 metrin päässä ja 10 metriä kokeammalla kulkee Hankotie! Ei muutakuin polulle ja kohti metsästysseuran majaa.

Vihtilammen rantapolku. Vasemmalla ylhäällä Hankotie

 Maja kierretään vasemmalta (pohjoispuolelta) ja jatkat eteenpäin kärrypolkua pitkin itää kohti. Alue on erittäin avonaista kangasmaastoa ja polku kuljettaa ja ohjaa hyvin eteenpäin. Pian oletkin Märkiö ladun latupohjalla (opastaulu). Tässä kohdin voit halutessasi oikaista lähtemällä oikealle, mutta pitkä reitti eli käänny vasemmalle ylös mäkeen se palkisee. Ensimmäinen palkinto on aivan pian edessäsi. Latupohja nousee kapealle selälle; oikealla puolella on Märkiöjärvi ja vasemmalla puolen pieni lampi (Kakari). Pian oletkin Märkiön P paikan takana  ja siellä sijaitsevalla Laavulla. Laavulla näytti olevan kuutiollinen kuivaa sekapolttopuuta (koivua, kuusta, harmaa- ja tervaleppää), joten nuotion voi sytyttää ja nauttia laavulla tulista.

Kakari-Märkiön välinen selänne. Märkiöladun pohjaa

Loppureitti on helppoa latu-uran pohjaa: Märkiön reittiä (vihreä prikka) Hankotieta seuraten Matkun lenkin (valkoinen prikka) risteykseen. Sitten suoraan Hankotiestä etelään päin Matkun latupohjaa seuraten aina sinne asti kun tulee Kiljavan nummen latupohjat. Käänny uralle, jossa lukee Haukilampi. Sitten alkaa loppukiri, matka on jäljellä n. 3 km. Reitin kokonaispituudeksi tulee n. 15 km ja aikaa kuluu vauhdikkaasti kävellen reilu 2h. Tänään käytin reittiin reilu 3 tuntia. Oli taas kerran sen arvoista.

Matkun reitin varrella voi nähdä tyylikkään ja upealla paikalla sijaitseva Pääkaupunkiseudun partiolaisten majan. Taustalla siintä Matkulammi: luonnonsuojeltu alue. Majan salvatut kulmia voi vain ihastella ja niin kaunis luonnon värinen.

Alueelle mahtuu kilpahiihtolatukin. Tässä opastimet. (Rajamäen hiihdot on kautta aikain ollut kauden viimeisempiä kisoja Etelä-Suomessa. Lumi säilyy alueella myöhään.)

Matkunsuon ja Matkunlammin luonnonsuojelualuetta

Kiljavan nummella on useita pirunpeltoja eli rakkoja. Jääkauden vahva kädenjälki.

Kiljavan nummen ja erityisesti Sääksjärven kierros on luontoelämykseltään upea kierros. Maaston korkeuserot ovat asialliset, joten sen kiertäminen ei fyysisti ole raskasta. Kuormitus syntyy siitä, että käytetään luonnonmukaisia polkuja, kärryteitä ja latupohjia. Aikaa tulee varata ja hyväksyä pienet eksymiset ja pyörimiset. Lapsiperheet, lähtekää Märkiön P-alueelta, kiertäkää Märkiön järvi ja huilatkaa Märkiön laavulla. Tämä reitti on opastettu vihrein prikoin.