Klaukkalasta on mukava ajella toimistolle Rajatorppaan perinteistä Lahnuksentietä. Klaukkala-Lahnus-reitin puolivälissä olen kiinnittänyt huomiota ampumaratakylttiin ja joskus jopa 'hiihtoladut auki' kylttiin. Varmaan kyläyhdistyksen moottorikelkalla tehtyjä latuja olen väheksyen ajatellut ja ajanut vakionopeudella ohi. Mutta tänään (16.11. 2017) käännyinkin kyltin opastamana ampumarata-alueelle (Lahnuksentie 37, Espoo) sen sijaan, että olisin ajanut Luukkiin asti. Lisäkannustimena oli tielle heijastava uutukainen ratavalaistus. Yllätys oli suuri nähdessäni erittäin laadukkaat latupohjat, n. 8 m leveät, josta 4 m levyinen ura oli hyvin sorastettu kivituhkalla. Paikalle oli rakennettu ampumahiihtorata. Ei muutakuin kiertämään mutkittelevaa ja mäkistä reittiä. Pian olinkin ampumahiihdon ampuma-alueella, joka vielä oli työn alla. Mutta sakkoradat olivat jo rakennettu, ei miten tahansa, vaan upeasti luonnon yksityiskohtaa korostaen. Hienoa työtä suunnittelijoilta ja toteuttajilta. Valaistu osuus oli melko lyhyt, joten sen kiersi nopeasti pariinkin kertaan. Jos olisi ollut saappaat, olisin voinut käydä valaisemattomallakin alueella kävelemässä, mutta nyt tyydyin hiekalla tallustamiseen.
Lahnuksen tien varteen on nousemassa laadukas ampumaharrastajien ja ampumahiihtäjien harjoitusradat |
Tyypillinen ampumahiihtorata. Vastaavaa ei Etelä-Suomessa ole montaa |
Vielä ei aivan ampurata ollut kunnossa, mutta tärkein kyltti oli jo paikallaan |
Sakkoringit sijaitsivat tunnetusti ampumapaikan läheisyydessä, mutta hienosti sijoitettu. Ringin keskelle jää kaunis luontokohde |
Hiihtoura polveilee kivasti maastoa kunnioittaen ja esitellen useita mukavia yksityiskohtia |
Yes, talvi tulossa. Vielä ei aivan jää kanna |
Vaikka rata oli nykyaikaisesti rakennettu raskaasti ja leveästi, oli se kuintenkin tehty luonnon ehdoilla ja sitä kunnioittaen. Radan varret olivat täynnä luonnon yksityiskohtia, joita korosti radalta sivuun nostetut kivet. Pienimuotoisena ratana paikka on erittäin sopiva koko perheen ulkoiluun. Varmasti löytyy tarvittaessa oikopolut, jos pienimpiä alkaa väsyttää.
Talvella radalla on mukava hiihtää. Se kulkee tunnetusti lumisessa maastossa ja leveät urat mahdollistaa lumen tasaisen satamisen maastoon. Radalla ei ole suuria korkeuseroja, mutta vaihtelevuutta sitäkin enemmän. Taas yksi uusi vaihtoehto talven hiihtolenkiksi, ja tuota kokemusta on mukava odotella kevyen pakkasen jäädyttäessä jo ensimmäisiä lätäköitä.
Hyvä vinkki ensi talveksi. Varsinkin tällaiselle, joka etsii uutta inspiraatiota uusista kohteista. :)
VastaaPoista